keskiviikko 10. elokuuta 2011

Näkemykseni osakemarkkinoiden suunnasta

10.08.2011 - 22:07


Minulta on viime aikoina kyselty paljon näkemystä osakemarkkinoiden suunnasta. Olen yleensä tyytynyt antamaan seuraavanlaisen lyhyen ja tylsän vastauksen:

”En ole ekonomisti ja lisäksi olen huono ennustamaan tulevaisuutta lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Ainoa asia minkä osaan ennustaa hyvin suurella varmuudella on se, että osakkeet tulevat tarjoamaan pitkällä aikavälillä hyvän tuoton (lue: noin 10 % vuodessa) laskukausista, taantumista ja lamoista huolimatta.”

Jos kysyjä tästä huolimatta kaipaa mielipidettäni viitaten oman sijoituskäyttäytymiseni taustalla olevaan näkemykseen, vastaan seuraavasti:

”Oma sijoitustyylini on hyvin pitkälti bottom up -tyyppinen eli lähden liikkeelle yrityksen fundamenteista, en niinkään makrotaloudesta. Tästä syystä en ehkä ole paras henkilö vastaamaan kysymyksiin markkinoiden suunnasta. Sijoittaja kykenee arvioimaan ja laskemaan onko jokin osake järkevän hintainen vai ei, mutta seuraavan päivän osakekurssia kukaan ei kykene ennustamaan. Tästä syystä ajoittamiseen liittyvät toimenpiteet eivät ole sijoitustoimintani kulmakiviä, vaan käytän osto-ohjelmia. Eli en ajoita, vaan ostan tasaisesti siitä lähtien kun osakkeen hinta tippuu pörssissä alle fundamenttiarvon.”

Tämän jälkeen suurin osa kysyjistä syyttää minua politikoinnista ja tyytyy jäämään ilman haluamaansa vastausta.

Kaiken edellä sanomani jälkeen täytyy myöntää, että talousennusteilla ja markkinanäkemyksillä on paljon viihdearvoa. En siis malta tällä kertaa olla liittymättä ennustajien uljaaseen joukkoon.

Eli pitkän johdannon jälkeen voin yrittää antaa oman näkemykseni kaikille sitä pyytäneille samalla kertaa.

Ennen varsinaisia ennusteita kuitenkin vähän taustafaktaa: Reilun viikon jatkunut pörssialakulo ei perustu yritysten lähitulevaisuuden näkymissä tapahtuneisiin muutoksiin. Vaikka monet yritykset ovatkin jääneet Q2:lla analyytikoiden ennusteista, ei mitään niin dramaattista ole tapahtunut, että monien yhtiöiden kohdalla nähdyt useiden kymmenien prosenttien kurssilaskut olisivat perusteltuja.

Kyse on mielestäni enemmänkin ”psykologisesta kurssilaskusta”, minkä yleinen makrotaloudellinen epävarmuus (velkakriisi) ja hieman konsensusta heikommat tulokset ovat yhdessä sysänneet liikkeelle. Rahoitusteoreettisesti tämä tietysti voidaan perustella riskien kohoamisella (jolloin kurssien pitääkin laskea). Mutta toisaalta velkaongelmat ovat olleet kaikkien tiedossa jo pitkään, mutta niitä ei vain aikaisemmin hinnoiteltu osakekursseihin. Näin ajateltuna markkinat ovat olleet informaatiotehokkuudeltaan heikot.

Tulos-komponenttia tarkasteltaessa voidaan todeta, että osa toimialoista (esim. konepajat) oli päässyt ”kuplautumaan”, mutta yleisesti ottaen kurssit eivät mielestäni olleet yritysten näkymiin nähden älyttömän korkealla. 10-15 % pudotus olisi siis hyvin riittänyt ottamaan ilmat pois osakkeista. Parin hieman suuremman laskupäivän jälkeen lasku alkoi kuitenkin ruokkia itse itseään velkavipua käyttäneiden sijoittajien tehdessä pakkomyyntejä. Tällaiset pakkomyynnit ovat kaikkea muuta kuin rationaalista toimintaa. Eilen nähty nousupäivä selittynee pääosin shorttaajien ostoilla. Siitä ei siis todellakaan kannata vetää johtopäätöstä, että kurssikäänne olisi tapahtunut.

En usko, että nyt nähty yhtäkkinen kurssilasku olisi merkki tulevasta taantumasta. Valtioiden velkaongelmat eivät ole poistumassa lähitulevaisuudessa, mutta yrityksillä menee edelleen hyvin. Tämän sanottuani en voi olla muistelematta finanssikriisiä, jossa finanssitalouden ongelmat lopulta heijastuivat reaalitalouteen. Nykyinen kriisi tulee ennemmin tai myöhemmin näkymään reaalitaloudessa. Poliitikot eivät voi loputtomasti ostaa aikaa. Nyt tehtävillä toimenpiteillä vain siirretään väistämättömän tapahtuminen hamaan tulevaisuuteen. Pidemmällä aikavälillä saamme varmasti tottua hitaampaan talouskasvuun ja kovempaan inflaatioon. Kaikella on hintansa.

Mutta kuten sanottu, lyhyellä aikavälillä en usko finanssikriisin jälkeisen taantuman kaltaisen laskusuhdanteen olevan todennäköinen vaihtoehto. Toisaalta epävarmuus on kuitenkin nyt niin suuri, että kurssipohjia tuskin on ihan vielä nähty. Jos varsinaista taantumaa ei tule ja yritysten voitot jatkavat kasvuaan, osakekurssitkin kohoavat melko nopeasti jossakin vaiheessa. Järkevä sijoittaja aloittelee nyt osto-ohjelmiaan ja varaa itselleen riittävästi sijoitettavaa rahaa koko loppuvuodelle. Q3-raportit tulevat kertomaan hyvin paljon reaalitalouden suunnasta. Mikäli yritysten voitot ovat edelleen kasvu-uralla, kuten uskon, voimme nähdä loppuvuodesta monien nyt laskeneiden yhtiöiden kohdalla suuriakin nousuja (analyytikot nimittäin vetänevät ennusteitaan nyt alaspäin). Jos taas raportit ovat mollivoittoisia, voimme hyvinkin olla laskusuhdanteen kynnyksellä. Tässä tapauksessa nyt aloitettuja osto-ohjelmia kannattaa jatkaa pitkälle ensi vuoteen.

Molemmat vaihtoehdot sopivat sijoittajalle, joka on varautunut kääntämään yleisen ongelman omaksi mahdollisuudekseen!


________________



Blogimerkinnän kommentit:


Osakekauppa kirjoitti 22.08.2011 - 15:10

Olet täysin oikeassa psykologisesta kurssilaskusta, vielä kun oppisi tehokkaasti hyödyntämään tätä psykologista efektiä, niin pystyisi tienaamaan lyhyelläkin aikavälillä mukavia rahoja.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti